Miksi palkallinen työkokeilu?
Nuorten työttömyys on Espoossa akuutti haaste. Vuonna 2024 alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi 16,7 %, mikä heijastaa laajempaa ongelmaa: koulutuksen ja työelämän välinen kuilu sekä taloudellinen epävarmuus. Palkallinen työkokeilu vastaa tähän tarjoamalla nuorille käytännön kokemusta, tuloja ja polun pysyvään työhön. Se on myös ennaltaehkäisyä – nuorten syrjäytymisen estäminen säästää yhteiskunnan varoja pitkällä aikavälillä, ja Espoon 5 miljardin euron velkataakka huomioiden tämä on taloudellisesti järkevää.
Malli: Kolmen pilarin ratkaisu
Aiemmista keskusteluistamme pohjautuen ehdotan seuraavaa mallia, joka yhdistää Espoon kunnan, suuret yritykset ja nuorten tarpeet:
Yhteistyö Espoon ja yritysten välillä
Espoo on teknologiakaupunki, jossa toimivat suuryritykset kuten Nokia, Fortum ja KONE. Nämä yritykset voisivat tarjota työkokeilupaikkoja esimerkiksi teknologiaan, asiakaspalveluun tai vihreään talouteen liittyvillä aloilla. Kunta koordinoi ohjelmaa, markkinoi sitä yrityksille ja tukee nuoria hakuprosessissa. Yrityksille tämä on win-win: he saavat tuoreita ideoita ja osaavaa työvoimaa, kun taas nuoret pääsevät tutustumaan alan konkareihin.
Espoo on teknologiakaupunki, jossa toimivat suuryritykset kuten Nokia, Fortum ja KONE. Nämä yritykset voisivat tarjota työkokeilupaikkoja esimerkiksi teknologiaan, asiakaspalveluun tai vihreään talouteen liittyvillä aloilla. Kunta koordinoi ohjelmaa, markkinoi sitä yrityksille ja tukee nuoria hakuprosessissa. Yrityksille tämä on win-win: he saavat tuoreita ideoita ja osaavaa työvoimaa, kun taas nuoret pääsevät tutustumaan alan konkareihin.
Esimerkki: Nokia voisi tarjota 10 paikkaa ohjelmistokehitykseen, ja kunta tukee nuoria ohjaamalla heitä hakemaan ja tarjoamalla perehdytystä.
Rahoituksen järjestäminen
Ohjelman kustannukset jaettaisiin fiksusti:
Ohjelman kustannukset jaettaisiin fiksusti:
Kunta: Espoo voisi hyödyntää nykyisiä työllisyyspalveluitaan, kuten kuntakokeilun resursseja (aloitettu 2021), ja kohdentaa osan budjetistaan palkkatukeen – esimerkiksi 50 % palkoista 3–6 kuukauden ajalta.
Yritykset: Osallistuvat yritykset maksaisivat toisen puolen palkoista, saaden vastineeksi verohelpotuksia tai imagohyötyä.
Valtio/EU: Espoo voisi hakea lisärahoitusta valtion nuorisotyöllisyysohjelmista tai EU:n hankkeista, kuten Erasmus+ tai REACT-EU, jotka tukevat nuorten työllistymistä.
Joustava ja inklusiivinen toteutus
Työkokeilu kestäisi 3–6 kuukautta, ja se räätälöitäisiin nuorten tarpeisiin:
Työkokeilu kestäisi 3–6 kuukautta, ja se räätälöitäisiin nuorten tarpeisiin:
Mentorointi: Jokaiselle nuorelle nimetään mentori yrityksestä, joka ohjaa ja tukee.
Koulutus: Lyhyet työelämätaitojen kurssit (esim. CV:n teko, tiimityö) osana ohjelmaa.
Saavutettavuus: Ohjelma avoin kaikille halukkaille alle 25-vuotiaille, myös maahanmuuttajataustaisille ja syrjäytymisriskissä oleville, tiedotuksen ollessa monikanavaista (koulut, some, nuorisotilat).
Esimerkki: 18-vuotias opiskelija pääsee kokeilemaan asiakaspalvelua Fortumilla, saa mentorin ja koulutusta, ja ohjelman jälkeen työllistyy osa-aikaisesti.
Hyödyt
Nuorille: Palkka tuo taloudellista turvaa, kokemus parantaa työllistymismahdollisuuksia ja verkostot avaavat ovia tulevaisuuteen.
Espoolle: Työttömyyden väheneminen tuo verotuloja ja vähentää sosiaalikuluja. Ohjelma tukee Espoon hiilineutraaliustavoitetta 2030.
Yrityksille: Tuoretta osaamista ja positiivista näkyvyyttä, mikä vahvistaa Espoon vetovoimaa teknologiakaupunkina.
Toteutuksen askelmerkit
Pilottihanke: Aloitetaan pienesti 50 nuoren ohjelmalla vuonna 2026, yhteistyössä 5–10 yrityksen kanssa (esim. Nokia, Fortum, KONE).
Rahoitus: Haetaan valtion tukea (esim. kunnan vastuulle siirtyvien TE-palveluiden kautta) ja neuvotellaan yritysten kanssa kustannusjaosta.
Markkinointi: Koulut ja nuorisotilat tiedottavat, ja Espoon kaupunki luo ohjelmalle selkeän brändin, kuten “Espoo Työstartti”.
Seuranta: Kuuden kuukauden jälkeen arvioidaan tulokset – työllistymisprosentti, nuorten palaute – ja laajennetaan ohjelmaa.
Haasteet ja ratkaisut
Kustannukset: Espoon velkataakka rajoittaa budjettia, mutta yritysten ja ulkopuolisen rahoituksen hyödyntäminen keventää taakkaa.
Yritysten sitouttaminen: Tarjotaan kannustimia, kuten verohelpotuksia ja mainoshyötyä.
Nuorten tavoittaminen: Monikanavainen tiedotus ja koulujen aktiivinen rooli varmistavat osallistujien määrän.
Visio tulevaisuuteen
Palkallinen työkokeilu ei ole pelkkä työllisyystoimi – se on investointi Espoon nuoriin, kouluttautuviin, ja yhteisöllisyyteen. Kun nuoret saavat mahdollisuuden näyttää kykynsä, he eivät vain työllisty, vaan rakentavat tulevaisuutta, joka kantaa Espoon elinvoimaiseen huomiseen. Tämä on malli, joka voi toimia esimerkkinä muillekin – Espoo voi jälleen olla edelläkävijä.
